Amerikkalaiset ystavamme kutsuivat kaikki siis oikeasti aiwan uskomattomalle Kiitospaivan aterialle tyttojen asuntolan keittioon! Marraskuun kolmannen torstain perinnejuhla on kuin suomalainen joulu, poyta notkui herkuista joita parat olivat kokanneet aamuvarhaisesta asti. Mutta kylla uurastus palkittiin, nimittain ruuat olivat todella herkullisia!! Aivan palasi koti ja iskan ja aiskan pihvibravuurit mieleen, kun sai maistaa taytettya kalkkunaa, perunamuusia, karpalohilloa, kalkkunan paistinrasvasta valmistettua kastiketta, suussasulavaa makeaa peruna-vaahtokarkkivuokaa..... vaikka mita oli tosiaankin tarjolla, ja kaikki vei kielen mennessaan. Kahtena edellisena paivana olivat Tokion suurista, erikoista tuontitavaraakin myyvista tavarataloista naita aineksia metsastaneet ja japanilaisen ymmarryksen mukaan "erikoisuuksista" olivat ilmeisesti kohtuu arvokkaan hinnonkin pulittaneet. Ja herkkujen kyytipojaksi viinia!
Ei ole moisia tarjouksia taalla pitkiin aikoihin maistettu, viinia ei ole juotu juuri kertaakaan koko vaihtarivuoden aikana, sekun ei ole oikein japanilainen tapa, vaikka ehka muodikasta olisikin, eika kunnon liharuokia, perunaa ja kastikkeita taalta juuri loyda. Lieko ollut vain pitka tauko naista lantisista herkuista vaiko oivien kokkien kyvyt, mutta kylla oli aivan sanoinkuvaamattoman loistava ateria! Kiitos amerikkalaiset ystavat!
Herkkua oli monenmoista. Oikealla Morgan Oregonista, taaempana jo vahan varia saanut ;) hawai`ilainen Scott. 
Kas han jolle menetin kieleni. Illan paaesiintyja, taytetty kalkkuna.
No comments:
Post a Comment