Muinaisen syksyn lehdet

Sita ruskaahan sitten piisasi, joten en se minakaan paase ruskakuvista eroon... Vuodet vaihtuu ja joulut tulee ja menee, mutta blogi se vain seisoo paikallaan, muuttumattomana. Jo on! Asialle on pikimmiten tehtava jotain! Ongelma on tosin piillyt oikuttelevassa tekniikassa - ei suinkaan blogin pitajassa - lapparini (siis se kannettava, ei juotava) kun uhkaa hyytya. Viimein harkaa sarvista ja asuntolan hyiseen tietokoneluokkaan kirjoittelemaan, siita syysta siis emme voi iloita umlauteista enaa.


Syyspaivat vierivat, ja niita riitti siis todellakin enemman kuin koto-Suomessa, nimittain viela joulukuun alussa oli viimeiset varikkaat lehdet puissa. Maisemia koululta.. Vaikka Suomen ruska on vertaansa vailla, on myonnettava, etta paikoitellen taalla kylla nakyi uskomattomia vareja, ihan ilman fotariakin ;)!

Nama varit kilpailivat mielestani ihan kohtalaisesti Suomen syysloiston kanssa...

Kampuksen paa-avenue hiljenee sateen tihkuessa hamaran lapi...

Bongaa vanhin kuva... Eh talta naytti kampus viela pari kuukautta sitten. Tosiaan tama ruskakuva lipsahtanut myohempien ruskakuvien lootikkoon, hupsis. Oikealla lahes kuvan laidan tuolla puolen meidan luokkarakennus, suihkulahteen takaisen puistotien paassa kaukana oikeassa takalaidassa meidan asuntola (kumpikaan ei siis juuri nay :P).

Luokkahuoneen ikkunasta. Usein tuli tuijoteltua enemman ulos kuin liitutaululle.

Ja se samainen ikkuna. Taalla me joka paiva aherretaan enemman tai vahemman tarmokkaasti.

Ja taalla.

Ruokalan edustan pihapoydat. Tassa me syotiin jokaikinen lounas sitten viime huhtikuun.. Nyt on penkit pistetty pakettiin ja paikalla on remontti, eika kirjavia lehtiakaan ole tietenkaan enaa yhden yhtakaan. Oi niita aikoja...!