Ystävänpäivän suklaata on kahta lajia, niinsanottua velvollisuussuklaata eli girichokoa, jota naiset tarjoaa esimerkiksi työpaikoilla miespuolisille kollegoille ja erityisesti esimiehille. Sitten on sitä toista lajia, eli koibito chokoa, eli poikaystävälle rakkaudella annettavaa. Kumpaakin laatua saa ostaa fiinimmistä tavarataloista, konfettileipomoista ja kaduille ystävänpäivänä ilmestyvistä kojuista, joiden kaikkien ympärillä käy korkokenkien kopse ja hameenhelmojen huiske h-hetken lähestyessä. Itsekin halusin ensi kertaa elämässäni tätä suklaan antamisen perinnettä koetella, ja aika hyvälle tuulelle siitä tuli, kun kauniisiin laatikoihin aseteltuja suloisennäköisiä herkkuja muitten naisten kanssa valikoi =).
Suklaakojulta alkoikin sitten ikimuistoinen ystävänpäivä, joka vietettiin Japanin toiseksi suurimman kaupungin Yokohaman huvituksissa. Unelmatreffit ;) alkoivat Minatomirain eli "tulevaisuussataman" maailmanpyörästä. Kuvassa hämäävästi jo mies paikalla, mutta...
...ensin oli vähän tekemistä että saatiin deittikin mukaan matkaan! Toinen oli nimittäin ollut töissä viimeiset 24 tuntia, ja treffien ollessa sovittuna keskipäivälle Yokohaman asemalle, sain ihmetellä paikalla puolisen tuntia herran loistaessa poissaolollaan. Myöhästymisen syykin sitten selvisi: hämmentynyt soittoni keskeytti hyvät unet - Yuki oli nimittäin nukahtanut pienen matkaa asemalta sijaitsevalle puiston penkille! HALOO :D. Aurinkoinen päivä kun oli, ja torkut oli tosiaan pitkänpuoleiset, oli urhon kasvot päässet auringossa kärvähtämään toispuoleisen punaiseksi penkillä retkottaessa... Voi että.. Voiko tollaselle olla edes vihainen =)? Söpö tyhmyri... ;).
...No päästiinhän sinne lopulta! Eli maailman korkeimmaksi kehutusta maailmanpyörästä oli ihan komiat maisemat kirkkaana päivänä... Alla pikkuriikkisenä häämöttää tivoli vempeleineen, joista pahimmannäköiset tietenkin koeajettiin ja pahoin voitiin!
"Täydellisiä treffejä" jatkettiin romanttisesti jokilaivalla, joka kuljetti tivolialueelta kohti Yokohaman Chinatownia. Kiinalaisen kärmesbootin kyydissä mutusteltiin irtokarkkeja ja räpsittiin tietenkin uskomattomia maisemaotoksia...
...Ja kerran vielä se maailmanpyörä.. Näissä maisemissa on vaikea epäonnistua.
"Tulevaisuussataman" upouusia pilvenpiirtäjiä. Kyllä tällä lammella kelpasi seilata. Kaikki parit, suosittelen ;)!
Hämmästyttävää, kerrankin Japanissa sai olla jossain rauhassa erikoispäivänä. Laivalla oli muutama pari meidän lisäksemme. Fiilis oli rauhaisa ja Tyynenmeren historiallisen kauppakaupungin valoja oli tunnelmallista ihastella botskin keikkuessa satama-alueen ristiaallokossa. Maiseman alkaessa hämärtyä alkoi vatsoissa tuntua tilaa päivälliselle....
Päivän painuessa mailleen lohikäärmevene tiputti meidät näppärästi lähelle Chinatownin portteja - dinner is ready, luvassa kiinalaisia herkkuja!
Ensin kuitenkin harhailtiin vähän aikaa puoteja ihmettelemässä. Päivällisestä ei sitten tullutkaan kuvatallenteita, oli nimittäin "täydellisten treffien" sen verran koominen dinner. Jälleen alkoi raskaan työn raatajaa pitkä päivä painaa, ja kiinalaisen pöperön kivassa ravintelissa napaan vedettyään Yuki nukahti. Jes. Lasi puolillaan kaljaa, neiti vasta nuudeliläjän puolivälissä. Annoin nukkua, vaikka vähän se tietty pisti hymyilyttämään sekä minua että kanssaruokailijoita naapuripöydissä. Tarjoilija ihmetteli mutta ei sentään kommentoinut mitään.
Näin siis hiljeni iltaan eräs japanilainen Valentinin päivä. Tyhjensin vähin äänin deittini kaljatuopin, rouskutin banbunversot ja kevätkääryleet menemään, ja olin järjettömässä ähkyssä. Lopulta keräsin luumme, ja pariskunta katosi muiden hiippareitten tavoin Chinatownin yöhön.
1 comment:
Hauska tarina ystävänpäivästä. Hienoja kuvia. Paljon taas uutta tietoa Japanista. Tuon ystävänpäivän muistat
Post a Comment